Yrityksen kuukausittainen raportointi ei antanut johdolle ja omistajille riittävää tietoa yrityksen tilasta. Johto ei varmuudella tiennyt kuukausittaisen eikä tulevien kuukausien tuloksen oikeellisuutta, joten raportointia lähdettiin parantamaan kehittämällä muun muassa tulosseurantaa ja lanseeraamalla malli tulospalkkioseurannalle. 

 1) Tulosseuranta

Yritykseen rakennettiin tuloslaskelma, joka on mahdollisimman reaaliaikainen ja kuvaa yrityksen todellista kuukausittaista tulosta. Tuottojen ja kulujen kohdistaminen samalle kuukaudelle kertoo yrityksen todellisen tuloksen. Aikaisemmin kuluja saatettiin kirjata köntässä yhdelle kuukaudelle, eikä niitä jaksotettu oikein, mikä vääristi kuukauden tulosta. 

Integraatiolla toiminnanohjausjärjestelmään saatiin päivittäinen myyntiraportointi myös raportointijärjestelmään. Lisäksi otettiin käyttöön jatkuva ennustaminen, jolla pystytään seuraamaan kuukausitasolla yrityksen tuloksen kehitystä tavoitteisiin nähden ja mitä korjaavia toimenpiteitä pitää tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan. 

Yrityksessä ei myöskään ollut käytössä budjetointia. Budjetoinnin avulla pystytään asettamaan tavoitteet organisaatiolle, jotta toimintaa voidaan ohjata kohti strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kuukauden tuloksen raportointiaikataulua nopeutettiin, jotta johtopäätökset voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti sekä johtoryhmä- että hallitustasolla.

2) Tulospalkkioseuranta

Osana yrityksen johtamisjärjestelmää lanseerattiin tulospalkkioseuranta, jonka avulla ohjataan yrityksen työntekijöiden tekemistä kohti yrityksen tavoitteita. Tulospalkkioita maksetaan tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittämisestä. Oikein asetetut tavoitteet motivoivat työntekijöitä tekemään haluttuja asioita. Eri osastoille määritetään omat tavoitteet, joiden tavoitteena on esimerkiksi lisätä asiakaskäyntejä tai parantaa asiakaskohtaista katetta. Hyvin rakennetun mallin avulla pystytään myös kuvaamaan yrityksen avainprosessit ja määrittelemään näihin mittarit ja tavoitteet. Tulospalkkiomallilla on myös mahdollista siirtää kiinteitä palkkoja tulevaisuudessa enemmän muuttuviin tulospalkkoihin. 

3) Kassavirran ja investointien seuranta

Jatkuvalla kassavirran seurannalla pystytään takaamaan yrityksen toimintaedellytykset sekä sijoittamaan ylijäämiä tuottavammin ennustetulle ajanjaksolle. Seurannalla pystytään myös varautumaan ja suunnittelemaan tulevat investoinnit.

4) Asiakaskannattavuus

Asiakaskannattavuutta analysoimalla saadaan nimensä mukaisesti selville, ketkä asiakkaat ovat liiketoiminnan kannalta kannattavimpia. Myös tämä tieto kannattaa sisällyttää raportointiin, jotta yrityksen johto osaa ohjata toimintaa palkitsevaan suuntaan.

Talouspäällikköpalvelut

Ota yhteyttä

LARS HÄSTÖ –

TEKIJÄ TALOUDEN

TERVEYSTARKASTUKSEN TAKANA

Lars on ihmisläheinen taloushallinnon ammattilainen, joka näkee firmojen haasteet kassavirran kautta. Tältä tyypiltä voit odottaa oikeita, helposti ymmärrettäviä ja juuri sinun liiketoimintaasi koskevia kysymyksiä. Larsin voit herättää jopa keskellä yötä ja saat häneltä silti selkeät vastaukset PK-yritysten yleisimpiin kassahaasteisiin. Larsia on asiakkaiden toimesta kuvailtu tyypiksi, joka osaa nähdä lukujen taakse. Katso vaikka LinkedIn-profiilin suosituksia!

Syvenny aiheeseen ja lue blogejamme!

Suoriteperusteinen kirjanpito – miten se eroaa maksuperusteisesta?

Yrityksen kirjanpito ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite – se on myös peili, joka kertoo liiketoiminnan todellisen taloudellisen tilanteen. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä kirjanpidon toteutuksessa on se, perustuuko kirjanpito suorite- vai maksuperusteeseen....

Tuloslaskelma – mitä sinun tulee tietää

Tuloslaskelma kertoo, kuinka paljon yritys on ansainnut ja kuluttanut tietyn ajanjakson – yleensä tilikauden – aikana. Käytännössä tuloslaskelma näyttää, mistä yrityksen tuotot syntyvät ja mihin rahaa kuluu, ja sen lopputulos on tilikauden voitto tai tappio. Siinä...